Osiot
Omat työkalut

Kirkon rahat

 
Kirkon rahoista puhutaan ja kysytään paljon. Mistä kirkko saa rahaa ja mihin se sitä käyttää? Mitä omaisuutta kirkolla on? Näillä sivuilla kerrotaan, mitä kirkon rahat erityisesti Helsingissä ovat. Omalta sivultaan löytyvä sanasto on tehty, jotta kirkon ja yritysten talouslukujen vertailu olisi helpompaa.
 
Kirkon rahat pyörivät ennen kaikkea seurakuntatalouksissa. Saman kunnan alueella olevat seurakunnat toimivat yhtenä taloutena, seurakuntayhtymänä. Seurakuntien taloudenpito muistuttaa hyvin paljon kuntatalouksia – joskin kuntien menoista valtaosa on lakisääteistä. Sekä kuntien että seurakuntien toiminta on riippuvainen kertyneistä verotuloista ja ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto.
Helsingin seurakuntayhtymän ”liikevaihto” eli vuotuiset toimintatuotot ja verotulot ovat vakiintuneet jonkin verran yli 100 miljoonaan euroon. Vuonna 2014 nämä tuotot ja tulot olivat noin 111 miljoonan euron suuruiset. Toimintakulut olivat samana vuonna noin 102 miljoonaa euroa.
 
Kaikkien Suomen seurakuntien eli koko evankelis-luterilaisen kirkon talous on kutakuinkin kymmenkertainen Helsinkiin verrattuna, noin 1 200 miljoonaa euroa.
 
Seurakuntien suurin yksittäinen menoerä ovat henkilöstön palkkakulut. Tämä on luonnollista, sillä kirkon tärkein työmuoto on olla ihmisen rinnalla elämän eri vaiheissa. Parhainkaan tekniikka ei korvaa sitä, että on joku ihminen, jonka kanssa voi keskustella, jakaa ilot ja surut. Helsingin seurakuntayhtymän toimintakuluista noin 58 miljoonaa euroa (57 prosenttia) on henkilöstömenoja. Työntekijöitä on noin 1 200. Lisäksi hautausmaat työllistävät noin 450 kesätyöntekijää.
 
Kirkon menot ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin verotulot. Talouden pitkään kestänyt taantuma, pienenevä jäsenmäärä ja jatkossa yhteisöveron korvautuminen valtionavulla näkyvät myös kirkon kassassa. Jotta talous saadaan tasapainoon, suunnittelussa on varauduttu siihen, että toimintamenoja leikataan Helsingissä noin 3 prosenttia vuonna 2016. Vuonna 2017 säästötarpeet ovat 5 prosenttia ja seuraavana vuonna 7 prosenttia.
 
Seurakuntatalouksien lisäksi kirkon rahoja liikkuu kirkon keskusrahastossa, joka huolehtii koko kirkon yhteisistä tehtävistä. Keskusrahasto saa tulonsa pääosin seurakuntatalouksilta. Kirkon keskusrahaston sijoitusomaisuudesta valtaosa, noin 1 243 miljoonaa euroa (markkina-arvo 31.12.2014), on eläkerahastoa, jota on kerätty varmistamaan se, että kirkko pystyy huolehtimaan työntekijöidensä eläkkeistä. Rahasto kattaa vain pienen osan siitä eläkevastuusta, joka kirkolla on.
 
Kaikilla seurakuntatalouksilla ja kirkon keskusrahastolla on myös omaisuutta. Suurin osa omaisuudesta on kiinni omassa käytössä olevissa kiinteistöissä, ennen muuta kirkoissa. Lisäksi seurakunnilla voi olla hyvin eri tavoin esimerkiksi metsä- tai sijoitusvarallisuutta. Helsingin seurakuntien kiinteistöistä ja sijoitusvarallisuudesta kerrotaan näillä sivuilla erikseen.